ESPAD-tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaisista suomalaisnuorista 35% ei ole koskaan käyttänyt alkoholia. Vaikka nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt, aikuisten alkoholinkäytöstä aiheutuvat ongelmat koskettavat aivan liian monia. Lapsia, joiden vanhempi kärsii päihdeongelmista, on Suomessa yli 89 000 ja luvussa on huomioitu vain vakavimmat tapaukset (THL 2024). Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholilla on jonkinlainen haitallinen vaikutus noin 140 000 ihmisen perhe-elämään (THL 2024).
Vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa nuoressa häpeää
Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa monin negatiivisin tavoin nuoren elämään sekä suoraan että välillisesti. Perheen nuori saattaa nähdä ja kokea väkivaltaa, hän voi joutua huostaanotetuksi tai kiusatuksi ja haitat heijastuvat myös koulunkäyntiin. Päihdetyön ammattilaisten ja Mahis-ohjaajiemme usein havaitsemia seurauksia ovat myös sosiaalisen elämän kaventuminen ja haasteet ystävyyssuhteissa sekä perheen aikuisen vastuunkantajan rooliin joutuminen.
Häpeän tunne sekä ”olen ainoa” -ajatus on monen nuoren kokema ja näitä kokemuksia vahvistaa vaikeus tai haluttomuus ottaa asiaa puheeksi kenenkään ulkopuolisen kanssa. Monesti keskustelu kuitenkin voisi helpottaa nuoren tuntemuksia ja saada hänet huomaamaan, ettei olekaan yksin asian kanssa eikä myöskään ainoa vaan samaa kokevia on muitakin.
Nuori 2024 -päivillä keräsimme nuorten parissa toimivien ohjaajien ajatuksia ja vinkkejä päihteidenkäytöstä ja juomakulttuurista keskusteluun nuorten kanssa. Ohjaajia huolestutti erityisesti päihteidenkäytön normalisoituminen ja glorifiointi, humalahakuisuus ja siitä seuraavat vaaratilanteet sekä päihdekokeilut yhä nuorempien parissa. Lisäksi mietintää aiheutti päihteiden saatavuuden helppous ja päihdevalikoiman moninaisuus.
Nuori kaipaa luotettavaa ja turvallista aikuista rinnalleen
Ohjaajat kokivat nuorten kanssa käytävän yhteisen keskustelun tärkeäksi ja puheeksioton periaatteina esiin nousi ennen kaikkea avoimuus, armollisuus ja rehellisyys. Keskustelun koettiin sujuvan helpommin toiminnallisten menetelmien avulla sekä muun yhteisen toiminnan lomassa. Ohjaajat tunnistivat myös rauhallisen läsnäolon ja kiireettömän kohtaamisen merkityksen.
Puheeksioton teema on merkittävässä roolissa Mahiksessa tuottamassamme Fragile-koulutuskokonaisuudessa. Psykologi Heikki Törmin asiantuntemuksella rakennetut Fragile-koulutukset sekä siihen liittyvät materiaalit tarjoavat toiminnallisia menetelmiä vaikeista asioista keskustelun tueksi. Törmi on myös tuottanut työryhmänsä kanssa Fragile – Särkyvää -teatteriesityksen, jonka pienoisversio on videoitu. Esitys hahmottaa aikuisten alkoholinkäyttöä nuorten silmin ja konkretisoi päihdeperheen nuoren kokemia tunteita.
Tunne- ja kehotaidot ovatkin merkittävä tekijä päihdeteemaa nuorten kanssa käsiteltäessä. Taitojen harjoittelu yhdessä vahvistaa nuoren itsetuntemusta sekä laajentaa mahdollisuuksia ymmärtää, sanoittaa ja käsitellä kokemuksiaan sekä omaa tilannettaan.
Muutama vuosi sitten Alkon kumppanitilaisuudessa oman tarinansa kertoi jo aikuiseksi kasvanut nuori. Hän sanoitti avun, jota oman kokemuksensa pohjalta toivoi kaikille vastaavassa tilanteessa oleville. Toive kuului vapaasti lainattuna näin:
Jokaisella nuorella tulisi olla edes yksi turvallinen ja läsnäoleva aikuinen, jonka vierellä voi vain olla ja hengittää rauhassa. Ja, sitten jos siltä tuntuu, myös jutella.
Työskentelemme Mahiksessa yhdessä nuorten parissa toimivien aikuisten ja pitkäaikaisen kumppanimme Alkon kanssa, jotta hengittelyrauhaa sekä kuuntelu- ja keskustelutukea tarjoavia aikuisia olisi mukana nuorten elämässä.
Tämä blogi on syntynyt osana Mahiksen pitkäaikaisen yrityskumppanin Alkon kanssa tehtävää yhteistyötä. Alko on ollut jo yli 20 vuoden ajan tukemassa hankkeen toimintaa. Viime vuosina olemme yhdessä muun muassa mahdollistaneet ohjaajille maksuttomia tietoisuustaitoihin ja luoviin menetelmiin keskittyviä koulutuksia sekä Mahis-ryhmien toimintaa. Kumppanuuden tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja yhteiskunnassa, edistää suomalaisten hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.
Kirjoittaja on Nuorten Akatemian kehittämispäällikkö Saara Kallio-Kokko.
